LILO-AKITA

Kylläpä aika rientää

2012-01-21T07:17:00.000-08:00

On taas viime päivityksestä aikaa. Joulu tuli ja meni niin myös uusivuosi ja kohta onkin jo Lilon synttärit.

Lilolla oli karvanlähtö tuossa joulun alla ja se rapsutteli itseensä, pesin kerran sen ja annoin öljyjä enemmän ruokaan niin ei tullut isompia kutinoita. Meni pari viikkoa ja karva alkoi kasvaan takaisin eikä kutinaa ollut yhtään. Nyt heti kun tuli ekat -10 ja yli pakkaset niin rapsutus alkoi. Olikin jo suursiivouksen aika ja koko kämppä luuututtiin ja matot tuuletettiin 6h parvekkeella pakkasessa jotta pölypunkit kuolisi. Ei olla käyty ell koska iho ei ole rikki ja rapsutus vähäistä, olen myös antanut 5mg kortisonia päivässä, jota meillä on jäänyt viime keväästä kun Lilo oli kuurilla monta kuukautta. Jos tilanne pahenee niin mennään ell käymään.

Lilo ei saanut montaa joululahjaa, kun saa aina välillä pehmoleluja, mitä
löydän kirpparilta parilla eurolla, tulee halvemmaksi kierrätys kun ostaa kalliita koiranleluja mitkä tuo neiti tuhoaa hetkessä. :) Liloa ei haitannut uuden vuoden raketit yhtään, kyllä se ulkona kuunteli ja katseli isoimpia, mutta ei stressannut yhtään, mikä on sinsä hassua, kun muuten se stressaa aika helposti uusia/outoja asioita.

Lilo rakastaa lunta ja siellä sukeltamista, sitä ei haittaa yhtään että mahaan asti on lunta. Lilo haluaisi olla koko ajan ulkona. Jäätynyt oravan raato oli niin kallis aarre, että pieni murahdus tuli kun olisi pitänyt siitä luopua. Pupun jäljet saavat myös Lilon pään niin pyörälle, että on siinä välillä pitelemistä. :D eikä sitä haittaa pakkanen tai lumimyrskykään. Lilo on taas jostain kumman syystä hyvin tuhdissa kunnossa vaikka se nirsoilee välillä ruuan kanssa ja olen pienentänyt sen ruoka-annoksia.

Kävin joulukuussa Helsingin Voittaja näyttelyssä ja oli mukava nähdä kerralla akitoja ja omistajia. Nyt pirkanmaalla yritetään myös ahkerammin kokoontua, seuraava lenkki on la 28.1, mutta olen silloin töissä ja emme pääse osallistumaan.

Lilon sisko June, joka sairasti SA:ta siirtyi koirien taivaaseen tuossa marraskuussa :( on nämä sairaudet ikäviä tässä rodussa.

Eipä meille mitään ihmeempiä kuulu, tavallista arkea. Laitan joku päivä tuoreempia kuvia Lilosta tänne.

-Martina ja Lilo

Viileä, mutta värikäs syksy

2011-10-26T03:39:00.000-07:00

Nyt alkaa jo viimeisetkin lehdet putoileen puista ja maa on kirjava. Kauniita aurikoisia ilmoja on ollut, mutta myös pilvisiä, tuulisia ja sateisia päiviä. Me emme Lilon kanssa tykkää lenkkeillä pitkään sateessa.

Lilolla oli lieviä valeraskaus oireita niin kuin aikasemminkin pari kuukautta aina juoksujen jälkeen. Se oli väsynyt, ei syönyt kunnolla, tai vaan herkut olisi kelvannut, ei oikeen halunnut ulos, teki pesää parina iltana ja yritti hoivata pehmoleluaan. Onneksi kaikki oli lievää ja ei kestänyt montaa päivää. Nyt taas se lähtee reippaana ulos ja syö paremmin. :)
Meidän lähellä on vanha soraharju, missä ollaan käyty metsälenkeillä, se on todella kaunis ja rentouttava paikka. Lilo rakastaa metsänhajuja, merkkailee ja tonkii maata. Se on niin harmi, kun Liloa ei voi pitää vapaana, kun sillä on niin vahva metsästysvietti, että lähtee minkä vaan eläimen jäljen perään. Ja tuossa harjun kummallakin puolen on isot autotiet sekä junarata niin ei viitsi ottaa riskiä.

Me käytiin Lilon ja Tiinan kanssa yhdessä mätsärissä, jossa Lilo oikeestaan ulvoi ja haukkui koko ajan ja sai sinisen nauhan. Tiesin sen, koska ei se ole tottunut semmoiseen. Lilo tykkää olla vaan kotikoira eikä mikään näyttelytähti. :D Itse ajattelin mennä Voittajanäyttelyyn kehän reunalle tapaamaan ja kannustamaan tuttuja.

Eipä meille sitten kummempia. Toivon että Lilo pysyy terveenä, kun on ollutkin jo keväästä asti. :) kuvia laitan kun saan siirrettyä koneelle.

-Martina

Ilmassa on syksyn tuoksua

2011-09-07T04:18:00.000-07:00


Lilo tähystelee pellolle, jos siellä menisi pupuja


Kesken lenkin on kiva jäädä huilaamaan


Auringonkukat ovat Lilon mielestä kauniita


Kolmen kopla

Aksu-herra

Mio-sisko

Mio ja Lilo

Sulassa sovussa

Sorsapuistossa

Ruska alkaa saapua ja maa on täynnä omenapuista pudonneita omenoita. Niin se kesä taas meni liiankin nopeeta ja kohta odotellaankin jo joulua.

Meillä kesä meni todella hyvin. Lilolla oli karvanlähtö kesäkuussa ja se ei aiheuttanut pahjoa kutinoita ollenkaan. Eli ei tarvinnut eläinlääkärissä käydä tai lääkkeitä syöttää, vain rypsiöljyä ja valkosipulia ruokaan. Pientä rapsuttelua oli, mutta iho ei mennyt rikki ja uusi turkki kasvoi pian takaisin, tosin vähän kevyempänä kuin talvella, mikä oli todella hyvä kesän trooppisessa ilmastossa ;) Lilo pääsi lihomaan muutaman kilon kesän aikana, koska liikunta jäi vähemmälle lämpötilan ollessa lähellä 30 astetta. Lilo nauttikin koko kesän makoilusta takapihalla viileällä nurmikolla varjossa syöden omenoita ja marjoja. Itse olin kesän töissä ja nyt vasta vietin kesälomani.

Lilon korvia ollaan silloin tällöin putsailtu, koska etenkin oikea korva erittää töhnää, mutta korvat eivät kutia enään, toisin kuin keväällä. Ja koska Lilo oli ollut näin hyvässä kunnossa koko kesän ja ihokontrollissa ei tullut moitteita niin saimme rokotukset hoidettua kuntoon, jotka olivat aikasemmin vanhentuneet pitkän antibiootti-ja kortisonikuurin takia.

Lilolla oli juoksut elokuussa ja koira oli täysin itsensä vastakohta, vinkui ulos koko ajan ja jokaisen koiran perään, ei syönyt ruokaansa ja käyttäytyi muutenkin erilailla. Nyt se taas söisi mitä vaan milloin vaan ja saan pyydellä ulos moneen kertaan ja raahata perässäni lenkeillä, Lilo on aina ollut enemmän sohvaperuna kuin aktiiviliikkuja ;D nyt yritetään karistaa kesän kilot pidemmillä lenkeillä raikkaassa syyssäässä.

Olimme Mio ja Aksu akitoiden kanssa lenkillä ja koirat tulevat edelleen hyvin toimeen, yhtään ärhentelyjä ei ollut, mutta ei niitä silti keskenään voisi jättää ilman valvontaa. Tiina heittikin ehdotuksen, että lähtisimme heidän kanssaan Voittaja näyttelyyn ja vietäisiin Lilo japanilaistuomarille näytiksi. Lilo ei siis koskaan ole ollut näyttelyissä ja ei sen ulkonäössä vikaa ole, mutta susiulvonnan se kehässä voisi pistää pystyyn. Mutta jos käytäisiin parissa mätsärissä syksyn aikana harjottelemassa ja kokeilemassa tuleeko siitä mitään.

Eipä meille kummempia, yritän ahkerammin kirjoitella ja lisäillä kuvia tänne. Pientä ulkoasu päivitystä blogi onkin jo saanut.

Hyvää syksynjatkoa kaikille ja toivotaan että kutinat pysyvät poissa! :)

-Martina ja Lilo

Kevät on tullut

2011-04-11T11:38:00.000-07:00

Paistaa se aurinko risukasaankin vai lumikasaan? ;)
Vihdoin on alkanut lumet sulaan meillä päin, mutta kauhean kuran takia joutuu tassuja peseen melkein joka lenkin jälkeen :/ on taas kulunut aika niin nopeasti, että mistä sitä aloittaisi.

Helmikuun vikana viikonloppuna oltiin Akita ry:n talvipäivillä Punkalaitumella siskoni ja Lilon kanssa. Olimme vain la-päivän, johon kuului vuosikokous, päivällinen, lenkkeilyä ja muuta ohjelmaa. Oli todella mukavaa ja kiva nähdä vanhoja sekä uusia kippuroita omistajineen :)

Lilon antibiootti-kuuri loppui muutama viikko sitten ja juuri kun iho oli hyvässä kunnossa ja saatiin ell lupa vähentää kortisonia minimiin niin kutina palasi ja nyt Lilo on viikon verran vähän rapsutellut itseään ja korviaan. Kortisoni määrän nostin nyt takaisin sinne mikä se aluksi olikin. Katsotaan taas sillä määrällä saadaanko kutina loppumaan, jos ei niin sitten täytyy varata aika ell ja miettiä mikä avuksi. Olen pessyt Liloa viikon kahden välein Virbac Allerderm nimisellä shamppoolla ja saman merkkistä hoitosuihketta laittanut iholle. Ne ovat vähän helpottaneet kutinaa. Edelleen Lilo saa Nutrolin-ja rypsiöljyä ruokaan, välillä myös B-vitamiinia.

Lilolla oli myös muutaman päivän ripuli, joka meni ohi paastolla ja kivennäisvalmiste Attapectillä. Oli ihan kamalaa ravata ulkona ja aamulla oli myös läjä sisällä. Lilolla ei ole kahteen vuoteen ollut maha kuralla niin olin todella yllättynyt tästä, Lilo syö ulkoa kaikenlaisia raatoja ja mitä sattuu löytämään eikä sen masu yleensä reagoi mitenkään. Nyt kuitenkin joku pöpö meidät yllätti.

Ikäviä uutisia on jälleen kerrottavana, sillä Lilon siskolla Junella on todettu sa. Todella surullista, että jo kaksi Lilon sisarusta on sairastanut. Voimia Junelle ja perheelle. Sa:n lisäksi pari VKH tapaustakin on tullut, Lilon isän sekä äidin puolelta. On todella harmillista, että nämä sairaudet pääsevät periytymään salakavalasti ja puhkeamaan koska vaan ja parannusta ei ole :(

Kuvia on paljon, ei ihan tuoreita vaan talvipäiviltä ja Lilosta noin kuukausi sitten otettuja... ne ilmestyvät tänne lähipäivinä.

-Martina

Antibioottia ja kortisonia

2011-02-20T06:19:00.000-08:00

Moikka, taas on aikaa mennyt viime päivityksestä... Lilolla oli synttärit 15.2 ja ikää on nyt jo 3 vuotta!

Olemme käyneet nyt kaksi kertaa ell viime päivityksen jälkeen. Viimeksi 3 päivää sitten. Eli Lilon korva on nyt ok. Mutta ihossa oli tulehdus ja Lilo on saanut nyt kuukauden kortisonia ja antibioottia sekä pesu kerran viikossa hoitavalla shampoolla ja jätettävä hoitoaine ihoon. Tietty myös rasvahappolisää koko ajan ruokaan. Nyt tulehdus on melkein jo parantunut, mutta ei kokonaan ja nyt iho hilseilee kamalasti koska vanha kuollut iho irtoaa. Joten lääkekuuri jatkuu vielä ainakin 3vk, jolloin taas iho-kontrollikäynti. Tärkeintä on että iho ei nyt kutise niin Lilon on hyvä olla. Karvaa on kasvanut takaisin, mutta ei tuota vielä turkiksi voi sanoa ;) Lilo sai myös hilsepunkkilääkkeen varmuudeksi. Rokotukisia ei voida antaa ennen kuin kortisoni ja tulehdus ovat poissa elimistöstä.

Suurin syy iho-ongelmiin on nyt talvella pölypunkki, jolle siis Lilo jo aikasemmin todettu allergiseksi, myös karvanlähtö ja kuiva ilma lisäsivät ärsytystä. Ollaan käyty nyt ihotautilääkärillä, jotta saadaan oikeaa ja osavaa apua. Tämä iho-oireilu tulee olemaan ongelma joka talvi, mutta lääkityksellä voisi lievittää oireita. Joudun aina väkisin raahaamaan Lilon ell, se ulvoo aluksi ja tärisee pelosta. Kun sille laittaa kuonokopan se on hiljaa ja toimenpiteet antaa tehdä ja sen jälkeen on hiljaa, iloinen ja reipas. Se vaan pelkää aluksi niin kamalasti, mutta joka kerta se on ollut reippaampi :)

Kuulin todella ikäviä uutisia, että Lilon veli on sairastunut sa:han. :( Koira on onneksi ihan hyvässä kunnossa kuulemani mukaan. Toivon heille paljon voimia sairauden kanssa elämiseen.

Olemme menossa ensi lauantaina eli 26.2 akitayhdistyksen talvipäiville Punkalaitumelle, mutta vain päiväkävijöiksi. Jos pakkasta on yli -20 niin jätän Lilon kotiin, joten toivotaan että olisi pikku pakkanen vaan ja aurinko paistaisi :) On kiva nähdä pitkästä aikaa tuttuja ja tovottavasti uusiakin kippuroita ja ihmisiä. Siellä siis nähdään! :)

Kuvia ei ole nyt laittaa, koska karvaton akita ei loista kameran edessä. ;D

Joulu tuli ja meni

2010-12-26T13:42:00.000-08:00

Nyt on joulun pyhät vietetty ja syöty hyvin. Lilo sai lahjaksi pari pehmolelua ja tietty herkkuja ;)
Tänään on satanut lunta varmaan metrin verran ja Lilo nauttii mitä enemmän lunta on maassa, lähipäivinä pakkanen kävi -25 asteessa, mutta ei sekään Lilon menoa hidastanut ulkona. Lumesta on tosiaan kaivettu jäätyneitä pikkueläimiä mm. orva ja lintu.. Lilo sopisi johonkin tuntureille tai siperiaan etsijäkoiraksi, joka löytäisi lumen alle jääneitä :D

Kävimme myöskin eläinlääkärillä näyttämässä Lilon toista korvaa joka oli hieman tulehtunut. Korvaa täytyy nyt putsata hyvin ja laittaa korvatippoja aamuin illoin. Lilo piti kauhean metelin ell:ssä mutta antoi tehdä kaikki toimenpiteet ja oli reipas vaikka tärisikin kauhusta. Lilon ihosta otettiin teppinäyte, jossa ei ollut tulehdusta. Karvaa lähtee aivan kamala määrä ja iho kutisee, jonka seurauksena Lilo on raapinut rupia itselleen.
Vastaanotolla oli samaan aikaan valkoinen akitan pentu Hito, joka oli loukannut jalkansa leikkiessään. Näin Hiton aivan pikkuisena Nooralla käydessäni ja Hitosta on kasvanut aivan mahtava tyttö, todella kiltti ja sosiaalinen hännän huiskuttaja. :)

Lähden huomenna 12 päivän reissuun Espanjaan ja äitini hoitaa Liloa tämän ajan. Kun tulen reissusta niin käymme ell kontrollikäynnillä ja jos Lilo on terve niin se saa samalla rokotukset.

Lilon ja Aksun kuva on otettu pari viikkoa sitten Tiinalla... Lilon joulukuvat jouluaattona.

Joulua odotellessa

2010-12-09T02:50:00.001-08:00

Lunta on maassa ja pakkanen paukkuu ;) no ei onneksi ole kovin kylmä ollut. Meille ei mitään erikoista ole tapahtunut ja emme mitään erikoista ole tehneet.

Lilolla oli taas juoksujen jälkeen lievästi havaittavissa hormoonaalisia vaivoja. Lilo oli hieman masentunut. Nyt sitten on alkanut karvanlähtö pikkuhiljaa, jonka seurauksena iho alkoi heti kutisemaan. Itse siis olen tämän päätelmän tehnyt, että iho kutiaa karvanlähtö aikana tavallista enemmän. Ja pari haavaa/rupea löysin ihosta, jotka Lilo oli itse raapinut. Lilon toinen korva on myös kutissut ja sitä on putasailtu, välillä se on ollut jo parempi, mutta nyt se tuli taas uudestaan kutisevaksi ja siellä oli eritettä. Täytyy siis varmaan käydä ell näyttämässä, jos siihen tarvii antibioottikuurin. Lilolla oli reilu vuosi sitten viimeksi korvatulehdus.

Lilon rukahalussa on ollut muutoksia. En tiedä, onko se kyllästynyt mössöön (broitsunjauheliha,sisäelinseos,kasvksia) vai mikä on, kun se jättää sen syömättä tai syö vasta myöhemmin. Muu ruoka menee normaalisti. Tämä on todella outoa, koska yleensä Lilo syö mitä vaan ja koska vaan, niin luulen, että mössö kyllästyttää, kun laitan siihen vielä öljyjä niin se ei kovin hyvältä maistu. Tämä nirsoilu voi johtua myös hormoonitoiminnasta. Kyllä ruokahalua muuten on, kun varasti jauhelihapihvitkin ;)

Akitalenkkiä on koitettu taas järkätä, mutta huonolla tuloksella. Kaikilla tuntuu menevän menot päällekäin :/ Viikonloppuna on Helsingissä Messukeskuksessa Voittaja näyttelyt, joihin oli ilmoitettu 15 akitaa, houkuttaisi mennä sunnuntana katselemaan kehän reunalle.

Lilo rakastaa lunta, koska siellä on pupunpapanoita, jotka ovat herkkua! Sekä pari kuollutta hiirtä ja kuollut pikkulintu on tupsahtanut Lilon suuhun, onneksi olen ollut nopea ja nämä jäiset herkut ovat jääneet syömättä. Elävää hiirtä Lilo ei vielä ole saanut kiinni, koska Lilo aina ollut remmissä, kun on sellaisen nähnyt.

Eipä meille oikeen muuta.. Hyvää joulun aikaa kaikille! :)

Syksy

2010-10-25T07:04:00.000-07:00

OhO, ompas viime päivityksestä aikaa. Kesä meni ja syksy tuli, kiirettä on jonkin verran ollut, mutta nyt yritän skarpata ja jaksaa/ehtiä päivitää kuulumisia useammin.

Kesä meni hyvin, kamalan karvanlähdön jälkeen uusi turkki kasvoi vauhdilla takaisin ja on edelleen tuuhea. Lilo on saanut B-vitamiinia kuurina ja tietty Nutrolinia koko ajan. Ei ole yhtään kutinoita ollut. Masu oli punainen jossain kohtaa, mutta sekin on parantunut.

Lilolla oli juoksut, jotka loppuivat reilu viikko sitten. Vielä ei ole mitään valeraskausoireita ollut ja toivotaan että ei tulekaan. Juoksujen ajan Lilo oli todella rasittava, se itki koko ajan ulos ja ulkona jokaisen koiran perään, sekä narttujen että urosten. Ruoka ei maistunut, mikä on hyvin erikoista tälle syöttöporsaalle. ;D no nyt ruokahalu on taas entisellään.

Olemme pari kertaa olleet Mion ja Aksun kanssa lenkillä, Peltolammilla ja viimeksi muutama viikko sitten Hatanpäällä Arporetumissa, jossa on todella kaunista ja paljon sorsia. Lilo kun on lintukoira ;)

Nyt lauantaina meillä oli Lempäälässä akitatapaaminen. Canis areena oli vuokrattu tunniksi, jossa sai kokeilla agility-esteitä ja sitä ennen ja jälkeen oli pikku lenkki, sekä Tiinalla kahvittelut lopuksi. Lilo meni muutamasta esteestä nameilla, mutta aika laiskasti. Paikalla oli huimat 13 akitaa ! shiba ja bouvier, ihmisiä vähintään saman verran eli mahtavan kokoinen porukka saatiin kasaan. :) Lilo oli muuten ihan reipas, mutta erirotuinen innokas bouvier Maia ei ollut Lilon mieleen. Lilo on siis hieman rasisti :D ja piti parille narttuakitallekin pörrätä varmuuden vuoksi. Kaikista ei voi tykätä. Mukana oli pari ihastuttavaa punaista pentua Sani ja Kuma täältä treeltä, joten saamme heidät ehkä toistekin mukaan lenkille. :)

Pentukuume on korkealla ja asiaa ei auta yhtään, että olemme Tiinan kanssa menossa Nooralle katsomaan Hallan ja Tuskan 7 viikkoisia pentuja. :)

Paljon on kuvia nyt koneella, joten nïitäkin täytynee laittaa.

Summer ! :)

2010-06-19T06:25:00.000-07:00

Oho ompas aikaa kulunut viime päivityksestä. Kesää on eletty jo jonkin aikaa ja meillä on ollut muutto. Lilo asuu nyt omakotiltalossa vanhemmillani, missä saa hoitaa vahtikoirantyötä ;) omaan pihaan olis tarkoitus laittaa aitaus tai tarha Lilolle ehkä jossain vaiheessa. Itse asun muutaman sadan metrin päässä rivarissa poikaystäväni kanssa. Lilo ja minä asumme eri osoitteissa allergia-astman takia. Lilolla on myös enemmän tilaa ja pihaa omakotitalossa. Oikeastaan yövymme vain eri osoitteessa, koska lenkitän ja vietän aikaa Lilon kanssa joka päivä! :)

Lilolle tuli taas juoksujen jälkeen lieviä valeraskausoireita ja se oli hiukan masentunut. Ei leikkinyt ollenkaan leluilla viikkoon ja oli surullinen :( itki vinkulelujaan. Iho ja turkki edelleen huonossa kunnossa. Nyt uudessa kodissa Lilo on ollut pirteä ja leikkisä, siitä on tullut ihan kakara, saa hepuleita sisällä ja sillä on koko ajan lelu tai luu suussa :D onneksi masennus meni nopeasti ohi! Tässä lähellä on koirapuisto missä käydään usein, siellä ei ole koskaan koiria niin saadaan olla rauhassa. Lilo saisi vaan juosta vähän enemmän, kun jää maiskutteleen mielummin ruohoa :) laiska kun on tämä akita ;)

Mun piti ilmoittaa Lilo Forssan näyttelyyn, mutta unohdin ja ei oltais keretty reenaankaan, mutta mennään sinne turistina katseleen. Ehkä loppukesästä voisi mennä johonkin näyttelyyn kokeileen mitä Lilo tuumaa tuomarista ja mitä tuomari hänestä, jompikumpi haukkuu varmasti ;D

Hyvää kesänjatkoa!!!

-Martina ja Lilo

Akitat lenkillä

2010-04-26T06:10:00.000-07:00

Lauantaina oli koirapäivä ja tarkoituksena oli mennä yhteislenkille, joka lähti Pyynikin näkötornilta. No akitoja ei ollut tulossa kuin kolme, niin päätimme tehdä oman metsälenkin peltsulla. Olin siis Lilon kanssa ja seuraamme liityivät Tiina sekä akitat Mio ja Aksu. Uskokaa tai älkää niin kaikki kolme viihtyivät lenkillä eniten vedessä :D

Olemme tuttuja jo entuudestaan sillä Mio on Lilon sisko. Tutustuin Tiinaan siis pari vuotta sitten, kun alotimme Akita ry:n toiminnassa ja olimme varanneet pennut samasta pentueesta. Vuosi sitten Aksu muutti Miolle kaveriksi. Lilo ja Mio ovat tavanneet toisiaan pennusta asti ja tulleet juttuun hyvin. Nyt viime tapaamiskerroilla on kyllä huomannut, että neidit eivät enään ihan sovussa leiki. Ne tulevat toimeen, mutta ei niitä keskenään voi irti päästää ;) nytkin tuli pieni yhteenotto, mutta ei mitään vakavaa. Aksuherra on maailman kiltein ja se ei tytöistä välittänyt vaan sillä oli ihan omat kuviot :D

Muutaman hyvän kuvankin sain napattua, kuvissa Mio on punertavampi brindle ja Aksu on väriltään punainen. Lenkin jälkeen kaikki olivat väsyneitä. Kun pääsimme Lilon kanssa kotiin niin nukuimme päiväunet.

Lilon kevät

2010-04-21T11:24:00.000-07:00

Ihana kevät! Lumet ovat sulaneet ja aurinko paistaa! Lilon mielestä on kiva popsia nurmikolta vitamiineja eli pupunpapanoita :D Lokkeja vaanitaan, järven jäitä on rikottu ja Lilo on päässyt jo kahlaamaan.

Lilolle kuuluu hyvää. Juoksut oli ja meni, olen hiukan jännityksellä seurannut tuleeko valeraskaus oireita, mutta ei ainakaan vielä ole tullut. Vinkulelut ovat piilossa. Lilolla on ollut lieviä oireita aiempien juoksujen jälkeen ja myös tulehdukset ovat vaivanneet. Jos oireita ja erilaisia tulehdksia tulevaisuudessa vielä ilmaantuu niin on edessä sterilointi. Mutta ajattelin seurata tilannetta vuoden verran ja jos Lilo pysyy terveenä ja iho kunnossa niin pennuista voisi ehkä haaveilla, jos sopiva poikaystävä löytyy ;)

Lilon iho on ihan hyvässä kunnossa, paitsi mahasta ja rinnasta se punoittaa, kun on rapsuttanut ja purrut ihoa. Mutta Lilo on ollut aika rauhassa ja rapsutellut hyvin vähän. Olen antanut nyt välillä lohiöljyä, kun aiemmin annoin nutrolinia. Odotellaan karvanlähtöä, joka tulee varmaan vasta touko-kesäkuussa, silloin vaihdetaan taas nutroliniin.

Lilo muuten aikuistui juoksujen aikana. Se oli super kiltti ja reipas juoksujen ajan ja edelleen paitsi nyt taas jotkut narttu koirat katsotaan pahalla :D juoksujen aikana Lilo itki niidenkin perään.

Toukokuun lopulla on taas edessä muutto. Nyt ollaan väliaikasesti asuttu kerrostalossa ja Lilo on sopeutunut tosi hyvin. Lehdenjakajasta ei välitä yhtään vaikka muuten vahtiviettiä löytyy. Lilo pääsee muuttamaan nyt omakotitaloon, jossa on mahdollisuus laittaa pihaan aita tai tarha. JEE ! Tosin kolmen naapurin pihat on aivan kiinni ja mitään näköesteitä ei ole, naapurista löytyy lapsia ja koirakin. Eli saa nähdä, miten Lilo suhtautuu vapaana juoksentelevaan naapurin koiraan ja trampoliinilla kiljuviin lapsiin ;D Lilo toivoisi uuden naapurin olevan uros! Ei siinä sitten mitään kunhan saisi kesäksi jonkinlaisen aitahomman ja jotain puita/pensaita näkösuojaksi.

Pitäisi kytätä kevään ja kesän ulkona olevat mätsärit ja näyttelyt, jos kävisi kokeilemassa. Pitäisi vaan harjoitella kovasti ja aikaa tuntuu aina olevan kovin vähän. Ongelmana on myös se, että mulla ei ole aina autoa käytettävissä. Mutta saa nähdä mitä kesä tuo tulessaan. :)

Akita ry:n mätsäri

2010-04-21T11:17:00.000-07:00

http://2.bp.blogspot.com/_PsydNqK3Tvc/S89BOTRX-yI/AAAAAAAAADs/3TXA4rUSlmo/s1600/m%C3%A4ts%C3%A4rimainos%282%29.jpg

Aurinkoinen kevät !

2010-03-13T05:07:00.000-08:00

Vihdoin Lilolla alkoi juoksut. Yläkerran poikakoirat ovat päästään pyörällä ja niin on Lilokin sillä se vaan itkee, tekee temppuja, ulvoo ja kiljuu jokaisen poikakoiran nähdessään :D Lilo vihaa juoksupöksyjä, kun laitan ne sille niin se saa ensin hepulin ja juoksee ympäriinsä, yrittää ravistella ne pois ja kun ei mikään auta niin se menee pöydän alle murjottamaan, on se vaan aika tosikko ja hassu! :D

Loskakelit alkoivat ja tassut ovat kurassa koko ajan. Aurinko paistaa ja lämmittää mukavasti, toivottavasti lumet sulaa pian! Lilo tykkää, kun lumen alta paljastuu mielenkiintoisia hajuja ja voi löytyä hiiren raatoja.

Olin ensin suunnitellut, että olisimme menneet tänään Lilon kanssa Häijään matsäriin, mutta juoksujen takia emme sitten viitsineet. Ensi viikonloppuna on Tampereen Pirkkahallissa KV näyttely jonne on ilmoitettu 7 akitaa, 12 shibaa ja 1 hokkaido. Suuriosa on tuttuja koiria, joten aion mennä paikalle kannustamaan. :)

Kevättä odotellessa..

2010-03-03T07:11:00.000-08:00

Kevättä kohti mennään, ainakin toivon niin..
Räntäsade ei ole se toivottu asia vaan aurinko!
Lilon kutinat on lisääntynyt, iho on punainen ja kaljuja läiskiä on muutama, kosteus saattaa pahentaa asiaa..

Viikonloppuna oli akita ry:n vuosikokous Häijäässä ja samalla yhteislenkki. Mukava oli nähdä tuttuja pitkästä aikaa, Lilon sisko Mio ja Aksu akitakin olivat paikalla. Siskokset tulevat melkein vieläkin juttuun keskenään :)
Tänä vuonna jäin hieman sivumpaan yhdistystoiminnasta, sillä en jatkanut enään hallituksen jäsenenä, katsotaan jos ensi vuonna pienen tauon jälkeen taas jatketaan... Silti aion kyllä olla mukana yhdistyksen tapahtumissa!

Aikaisempana viikonloppuna olimme samalla suunnalla ihastelemassa akitan pentuja tutulla kasvattajalla, on ne pennut vaan niin suloisia, että pentukuumeen taas sain, mitäköhän Lilo tuumaisi pikkusisaresta ;)

Hyvää Syntymäpäivää Lilo ja sisarukset !!!

2010-02-15T07:53:00.000-08:00

Lilo viettää tänään synttäreitä! Kaksi vuotta on kulunut siitä, kun tämä kippura maailmaan tupsahti. Aika on mennyt todella nopeeta ja Lilo on ihan kakara vieläkin :D Illalla Lilo saa maksalaatikkoa synttärilahjaksi, se on herkkua! Uusia leluja on tullut viimeaikoina niin paljon, että en mitään ostanut... Uusi remmi on etsinnässä, mutta hyvää ei tunnu löytyvän.

Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä Mouhijärvelle tapaamaan kavereita ja akitoja. Pentujakin siellä on, mutta me vaan mennään kattoon niitä, että ei meille pentua ole tulossa, ainakaan vielä ;)

-Martina

Talvea

2010-02-01T08:46:00.000-08:00

Lilo tykkää talvesta ja lumesta! Lenkeillä on pakko päästä sukeltamaan hankeen, jos löytyisi pakastettuja hiiriä :) Lilo pääsi pitkästä aikaa myös läheiseen koirapuistoon juoksemaan, siellä ei silloin ollut muita koiria, koska Lilo ei kaikkien kanssa halua kaveerata... Näsijärven jäälläkin on pari kertaa käyty kävelemässä. Lilo ei pakkasilla palele vaan haluaa ulos, -20 asteessa ja sen yli, heiman vaan tassuja nostellaan..

Turkki on muhkea vaikka iho kutiseekin kovasti, en tiedä johtuuko kuivasta pakkasilmasta. Nyt on syöty sekaruokaa, kun ei rapsutus ollut sen vähäisempää pelkällä lampaan lihalla ja kasviksilla. Lilo on nyt ollut muuten terve, eikä virtstietulehdus ole enään uusiutunut. Kutina tuskin koskaan loppuu kokonaan... Juoksujakin odotellaan alkavaksi...

Blogi avattu

2010-02-01T08:28:00.000-08:00

Vihdoin ja viimein sain jonkinlaiset sivut Lilolle :)